Remonttilaskuri – Tarkka hinta remontillesi Verkkoremontilta
Ei enää remontin hinnan arvailua tai tarjousten odottelua. Remonttiverkkokaupasta saat suoraan todellisen hinnan remontillesi. Remontin hinta kiinnostaa monia. Tästä huolimatta
Painovoimainen ilmanvaihto – Venttiilien sijoitus
Mietityttääkö sinua korvausilmaventtiilien sijoitus painovoimaisessa tai koneellisessa poistoilmanvaihdossa?
Tässä artikkelissa käsittelemme venttiilien oikeaoppista sijoittamista painovoimaisessa ilmanvaihdossa tai koneellisessa poistoilmanvaihdossa sekä sitä, miten hyvällä venttiilien sijoittelulla voidaan tehdä ratkaiseva ero ilmanlaadussa.
-
Theo Raukomaa
- Artikkelin kirjoittaja on Verkkoremontti Oy:n toimitusjohtaja rakennustuotantotekniikan diplomi-insinööri
Sisältö
- Painovoimainen ja koneellinen poistoilmanvaihto lyhyesti
- Ongelmat venttiilien sijoittelussa
- Venttiilien sijoittelun perusperiaatteet
- Venttiilien määrän mitoitus
- Painovoimainen ilmanvaihto venttiilien sijoitus - Korvausilmaventtiilit
- Painovoimainen ilmanvaihto venttiilien sijoitus - Poistoventtiilit
- Esimerkit - Rivitaloasunnon venttiilien sijoitus
- Esimerkit - Omakotitalon venttiilien sijoitus
- Yhteenveto
Painovoimainen ja koneellinen
poistoilmanvaihto lyhyesti
Painovoimainen ilmanvaihto on yleisin ilmanvaihdon toteutustapa varsinkin 1900 – 1970-luvun taloissa. Myöhemmin kuitenkin havahduttiin siihen, että painovoimainen ilmanvaihto ei oikein toimi etenkään matalissa rakennuksissa, joita tyypilliset 1970-luvun tasakattoiset talot ovat, joten koneellinen poistoilmanvaihto olisi näihin parempi ratkaisu.
Tämän jälkeen 1970 – 2000-luvun taloissa tyypillisin ilmanvaihdon toteutustapa onkin koneellinen poisto, jolla yritettiin ratkaista painovoimaisen ilmanvaihdon ongelmia, kuten sitä, että kesäaikaan ilma ei vaihdu kunnolla.
Venttiilien sijoittelun osalta samat perusperiaatteet toimivat kuitenkin niin painovoimaisen ilmanvaihdon kuin koneellisen poistoilmanvaihdonkin osalta.
Perusperiaatteena on, että korvausilma tulee asuinhuoneisiin ja poistuu ns. likaisista tiloista kuten keittiöstä, vessoista, vaatehuoneesta ja kylpyhuoneesta.
Ongelma venttiilien sijoittelussa alun perin?
Suurin ongelma vanhempien rakennusten ilmanvaihdossa on puuttuvat korvausilmareitit. Eli ilmanvaihdon osalta osattiin kyllä miettiä se, että ilman tulee poistua talosta. Tähän käytettiin aluksi hormeja ja sen jälkeen ilmanvaihtokanavistoja, jotka on sijoitettu oikea oppisesti yleensä talon keskialueille keittiöön, kylpyhuoneisiin ja vessoihin.
Kuitenkin ilmanlaadun kannalta olennaista on myös se, että sisään tulee hallitusti riittävästi ilmaa. Alun perin esimerkiksi rintamamiestalot rakennettiin sen verran epätiiviiksi, että ilma tuli helposti seinärakenteiden läpi. Tämä aiheuttaa kuitenkin ikävästi vedontunnetta eikä ole energiataloudellisesti kovin järkevä ratkaisu, ja on siksi yleensä jälkikäteen korjattu parantamalla eristystä sekä asentamalla höyrynsulut. Tämä tekee kuitenkin seinärakenteesta sen verran tiiviin, että korvausilmaa ei tule enää helposti seinän läpi vaan uudeksi ongelmaksi on muodostunut huono sisäilman laatu, koska hiilidioksidipitoisuudet nousevat ja huoneilmaan tulee helposti epäpuhtauksia seinärakenteista.
Hieman uudemmissa taloissa (1960 – 1970-luvuilla) talojen energiatehokkuuteen alettiin kiinnittää hieman enemmän huomiota, jolloin seiniin lisättiin eristystä sekä höyrynsulku. Sama korvausilman saantiongelma oli kuitenkin myös näissä, eli sen merkitystä ei ymmärretty vaan ajateltiin edelleen, että korvausilma tulee jostain (lähinnä rakenteiden läpi).
Käytännössä 1970-luvulla ja aiemmin valmistuneissa taloissa isoimmaksi ilmanvaihdon ongelmaksi on muodostunut puuttuvat korvausilmaventtiilit.
Miten venttiilit tulisi sijoittaa talossa?
Venttiilien sijoittelun perusperiaate käytiin läpi ylempänä eli puhdasta ilmaa tulisi tulla asuinhuoneisiin ja ilman tulisi poistua likaisista tiloista.
Jos mietitään ilmaa niin tärkein asia, etenkin kun mietitään painovoimaista ilmanvaihtoa, on että ilma kulkee aina helpointa reittiä pitkin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ilmalla on jokin kulkureitti lähempänä, niin se kulkee siitä eikä kiertoteitä pitkin.
Tämä taas tarkoittaa sitä, että painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilien sijoittelua mietittäessä ns. helpoin reitti tulee huomioida aina kun mietitään, mihin venttiilit tulisi sijoittaa.
Eli ei voida esimerkiksi ajatella, että ilma lähtisi kiertämään johonkin perimmäiseen huoneeseen vaan ainoa keino parantaa perimmäisen huoneen ilmanvaihto on lisätä sinne korvausilmaventtiili, jolloin ilma virtaa perimmäisenkin huoneen läpi kohti poistoilmaventtiilejä.
Poistoilmaventtiilit tulisi olla sijoiteltuna niin, että ilma todella pääsee niiden luokse. Tässä isoin ongelma on usein puutteelliset oviraot. Eli poistoventtiilit on esimerkiksi sijoiteltu oikea oppisesti ns. likaisiin tiloihin, mutta ilma ei pääse niiden luokse, koska ovien alla ei ole riittäviä rakoja.
Oviraot ovat hyvin olennainen osa toimivaa painovoimaista tai koneellista poistoilmanvaihtoa, koska tyypillisesti tilat, joissa poistoventtiilit sijaitsevat, ovat tiloja, joiden ovi on lähtökohtaisesti aina kiinni (vessa, kylpyhuone, vaatehuone). Yleensä ainoa poistoventtiili, jolle ilma pääsee vaivattomasti kulkemaan, on keittiö, koska keittiöt ovat monesti avokeittiötyyppisiä tai tavallisessa keittiössäkin ovi on auki, jolloin ilma pääsee esteettömästi kulkemaan keittiölle.
Venttiilien määrän mitoitus
Seuraava olennainen kysymys mietittäessä venttiilien sijoitusta on tarvittavien venttiilien lukumäärä?
Poistoilmaventtiilien osalta olemme jo yllä käyneet läpi ajatusta siitä, että kaikissa likaisissa tiloissa tulisi olla oma poistoilmaventtiili. Poistoilmaventtiilien lukumäärä tulee yleensä suoraan siitä, montako ns. likaista tilaa on eli
- Keittiö, 1kpl
- Vessa, 1kpl
- Kylpyhuone, 1kpl
- Sauna, 1kpl
- Vaatehuone, 1kpl
- Varasto, 1kpl
Tämä varmaan on aika selkeää?
Entä sitten tuloilma eli montako korvausilmaventtiiliä tulisi olla?
Perusperiaate on, että korvausilmaventtiilejä tulisi olla 1kpl/20m2. Lisäksi aiemmin mainitsin, että ilma kulkee aina helpointa reittiä pitkin eli määrää ei voi laskea suoraan kaavamaisesti.
Sen sijaan määrää miettiessä on järkevämpi miettiä, että jokaiseen huoneeseen tulee oma korvausilmaventtiili sekä, jos asunnossa on jotain isompia tiloja, näihin on järkevämpi asentaa tuon pinta-alamitoituksen mukaan riittävä määrä korvausilmaventtiilejä. Tämä johtuu siitä, että usein isompi tila tarkoittaa sitä, että siellä myös oleskelee useampia ihmisiä kerrallaan, jolloin ilmanlaatu voi jäädä heikoksi, jos vaikka 30m2 olohuoneessa on viisi ihmistä, mutta siellä on vain yksi korvausilmaventtiili.
Käyn vielä tarkemmin läpi korvausilmaventtiilien ja poistoilmaventtiilien sijoittelun, minkä jälkeen esimerkeistä hahmottuu hyvin, miten sinun kannattaisi miettiä korvausilmaventtiilien määrä erityyppisissä asunnoissa.
Painovoimainen ilmanvaihto venttiilien sijoitus - Korvausilmaventtiilit
Tähän mennessä olemme käyneet läpi, painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilien sijoituspaikkoja huoneiden kannalta, mutta sinua varmaan kiinnostaa myös tarkemmat sijoituspaikat?
Seuraavaksi käyn läpi korvausilmaventtiilien optimaalisimmat sijoituspaikat huoneessa.
Korvausilmaventtiilin sijoittelun perusperiaatteet
Ensimmäinen perusperiaate korvausilmaventtiilien asennuspaikan suhteen on, että järkevin paikka on lähellä lämmityspatteria. Lämmityspatterista nousee ylöspäin lämmintä ilmaa, jolloin lämpö sekoittuu paremmin ulkoa tulevan korvausilman kanssa, jos korvausilmaventtiili on lähellä.
Toinen perusperiaate korvausilmaventtiilin sijoittelussa on, että korvausilmaventtiili kannattaa asentaa riittävän ylös, mutta ei kuitenkaan kattoon kiinni. Tässä on sama ajatus kuin edellisessä eli, kun huoneilma on aina lämpimämpää huoneen yläosassa kuin alaosassa niin sijoittamalla korvausilmaventtiili ylös sekoittuu korvausilma paremmin lämpimämmän huoneilman kanssa. Korvausilmaventtiiliä ei kuitenkaan kannata laittaa suoraan kattoon kiinni, jotta ilmalla olisi ns. tilaa sekoittua. Eli käytännössä paras paikka korvausilmaventtiilille on ikkunan yläreunan tasalla +/- 30cm.
Korvausilmaventtiilin tyyppi ratkaisee paljon
Ensimmäinen kysymys mietittäessä optimaalisinta sijoituspaikkaa on, että minkä tyyppisen korvausilmaventtiilin haluaisit. Tästä meillä on kirjoitettuna artikkeli ”Paras korvausilmaventtiili? Korvausilmaventtiilit vertailussa”, josta saat lisätietoa.
Tiivistetysti kuitenkin korvausilmaventtiilejä on kolmea eri tyyppiä eli automaattisesti lämpötilan mukaan säätyviä, lämmittäviä ja rakoventtiilityyppisiä korvausilmaventtiilejä.
Asennuspaikkoja on myös kolme eli ulkoseinä, tuuletusluukku tai ikkunan päälle tuleva rakoventtiili.
Korvausilmaventtiili ikkunan päälle tai tuuletusluukkuun
Käytännössä, kun mietitään venttiilien sijoittelua, tuuletusluukkuun tai ikkunan päälle tulevat venttiilit eivät aiheuta juurikaan pään vaivaa.
Näissä sijoituspaikat ovat hyvin yksinkertaisesti pääteltävissä eli tuuletusluukkuun asennettaessa korvausilmaventtiili tulee tuuletusluukun yläosaan. Rakoventtiili taas asennetaan ikkunan päälle keskelle ikkunaa. Mikäli huoneessa on useampia ikkunoita, kannattaa valita oven suhteessa kauimmainen ikkuna, jolloin korvausilma levittäytyy tasaisemmin koko huoneeseen.
Korvausilmaventtiilin sijoitus ulkoseinälle
Isoimmat kysymysmerkit korvausilmaventtiilien sijoittelun suhteen tuleekin ulkoseinään asennettavasta korvausilmaventtiilistä.
Asennettaessa korvausilmaventtiiliä puuseinälle tulee huomioida, että ulkoseinässä on runkorakenteita. Tyypillisesti puutaloissa seinärungot ovat 50 – 60cm välein ja ikkunan vieressä on yleensä joko 5 tai 10cm paksu seinärunko. Käytännössä paras asennuspaikka on yleensä ikkunan vierellä noin 20 – 40cm päässä ikkunasta, jolloin se asettuu mukavasti kahden runkotolpan väliin. Korkeusaseman osalta kannattaa käyttää yllä mainittuja perusperiaatteita eli hyvä paikka on noin ikkunan yläreunan tasolla.
Asennettaessa korvausilmaventtiiliä tiili- ja betoniseinään tulee huomioida, että ikkuna-aukon yläpuolelle on yleensä asennettu vahvistuspalkki, joka tukeutuu ympäröivään seinärakenteeseen. Tämä tarkoittaa asennuspaikan kannalta sitä, että ikkunan vierellä noin 30cm matkalta seinään ei kannata lähteä porailemaan reikiä, jotta palkin tukirakenteet pysyvät ehjinä. Paras paikka asentaa korvausilmaventtiili tiili- tai betoniseinään onkin noin 30 – 80cm päässä ikkunasta. Korkeusasema myös näissä on perusperiaatteiden mukainen eli noin ikkunan yläreunan tasolle.
Muutoin korvausilmaventtiilin sijoituspaikkaa seinälle miettiessä on hyvä pitää mielessä ajatus siitä, että ilma kulkee aina helpointa reittiä. Eli mitä kauemmas ovesta korvausilmaventtiili sijoitetaan, sitä paremmin raikas ulkoilma levittäytyy koko huoneeseen.
Painovoimainen ilmanvaihto venttilien sijoitus - Poistoilmaventtiilit
Poistoilmaventtiilien paikat ovat yleensä jo olemassa, kun puhutaan vanhoista asunnoista.
Joskus kuitenkin voi tulla tilanne, jolloin poistoventtiilin paikkaa haluaisi muuttaa tai kenties jokin poistoilmaventtiili puuttuu?
Tällöin olennaisin ensimmäinen kysymys on tietää, että onko kyseessä painovoimainen ilmanvaihto vai koneellinen poistoilmanvaihto?
Mikäli kyseessä on painovoimainen ilmanvaihto, poistoventtiilien sijoittelussa olennaisin asia on oikeastaan huolehtia, että poistoilmakanava olisi mahdollisimman pystysuora. Eli käytännössä jos/kun talosta menee ulos poistoilmakanava tai hormi niin mahdolliset poistoilmaventtiilit kannattaa asentaa joko suoraan kiinni tähän poistoilmakanavaan tai niin pienellä vaakasiirrolla kuin mahdollista.
Tämä johtuu siitä, että painovoimainen ilmanvaihto perustuu hormivaikutukseen ja hormin korkeusero määrittelee pitkälti sen, miten hyvin ilma vaihtuu. Jokainen ylimääräinen sentti tai metri vaakaputkea heikentää merkittävästi tätä hormivaikutusta.
Käytännössä hormivaikutus näkyy esimerkiksi kerrostaloissa siinä, että alimpien kerrosten asunnoissa ilma vaihtuu yleensä ihan hyvin, mutta ylemmässä kerroksessa ei.
Sama toimii myös pientaloissa eli usein kaksikerroksisen omakotitalon ensimmäisessä kerroksessa ilmanvaihto toimii vielä kohtuudella, mutta toisessa kerroksessa ei juurikaan, sillä hormi on 2. kerroksen katon (ja siinä olevan poistoilmaventtiilin) ja ulkona olevan piipun välillä jo niin lyhyt.
Käytännössä nämä painovoimaisen ilmanvaihdon ominaisuudet haittaavat valtaosaa poistoilmaventtiilien siirtoajatuksista. Usein haluna olisi esimerkiksi siirtää keittiön tai kylpyhuoneen paikkaa, mikä yleensä vaatii sitä, että ilmanvaihtokanavistoon tehtäisiin vaakasiirto, joka huonontaa selvästi ilmanvaihdon tasoa.
Koneellisella poistoilmanvaihdolla näitä vaakasiirto-ongelmia ei luonnollisestikaan ole, sillä huippuimuri huolehtii ilman imemisestä, jolloin vaakasiirroilla ei ole juurikaan merkitystä.
Esimerkit - Rivitaloasunnon venttiilien sijoitus
Parhaiten painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilien sijoitteluun pääsee käsiksi tietysti esimerkkien kautta eli siirrytään niihin.
80m2 rivitalokolmio
Poistoilmaventtiilit ovat luonnollisesti likaisissa tiloissa eli kylpyhuoneessa, saunassa, vessassa ja keittiössä. Lisäksi huoneistossa on takka, joka toimii käytössä ollessaan poistoilmareittinä.
Korvausilmaventtiilejä ei ole eli huoneiston asukkaat kärsivät huonosta sisäilmasta ja tunkkaisuudesta. Lisäksi takkaa käytettäessä ongelma korostuu, koska takan polttaminen kuluttaa huomattavasti happea.
Olemme jo aiemmin käyneet läpi, että korvausilmaventtiilejä tulisi olla jokaisessa asuinhuoneessa ja/tai 1kpl/20m2. Tässä tapauksessa selvät paikat korvausilmaventtiileille olisi molemmissa makuuhuoneissa, mieluiten ulkonurkilla ja olohuoneen ulkonurkassa. Käytännössä lisäämällä kolme venttiiliä jäädään kuitenkin alle ohjearvojen, jolloin meille jää pari vaihtoehtoa.
Yhtenä vaihtoehtona olisi käyttää lämmittäviä korvausilmaventtiilejä, jolloin saadaan kasvatettua ilmamääriä, jolloin 3kpl venttiilejä riittäisi. Mikäli taas käytetään automaattisesti lämpötilan mukaan säätyviä korvausilmaventtiilejä niin järkevin vaihtoehto olisi lisätä olohuoneeseen vielä toinen venttiili, jolloin päästäisiin korvausilmaventtiilien ohjearvoihin.
Kaksikerroksinen 130m2 rivitaloasunto
Tässä kohteessa meillä on vähän enemmän pureksittavaa. Poistoilmanvaihtoventtiilit on sijoitettu tässäkin likaisiin tiloihin eli vaatehuone, kylpyhuone, sauna, kodinhoitohuone, vessa, keittiö, toinen vessa ja vaatehuone. Lisäksi poistoilmareittinä toimii tässäkin huoneistossa takka käytössä ollessaan.
Korvausilmaventtiilien sijoittelua mietittäessä ohjearvon mukainen määrä olisi 7kpl korvausilmaventtiilejä, jotka olisi hyvä sijoitella tasaisesti huoneistoon.
Ensimmäisessä kerroksessa järkevät sijoituspaikat olisivat makuuhuone, eteinen ja 2kpl takkahuoneeseen.
Yläkerrassa taas järkevimmät sijoituspaikat olisivat makuuhuoneissa ja olohuoneessa. Mikäli haluaa varmistua, että korvausilman määrä varmasti riittää niin olohuoneeseen voisi sijoittaa myös toisen korvausilmaventtiilin.
Esimerkit - Omakotitalon venttiilien sijoitus
Otetaan esimerkeiksi seuraavaksi pari omakotitaloa. Omakotitalojen isoin ero rivitaloihin on, että kaikki seinät ovat periaatteessa mahdollisia korvausilmaventtiilien paikkoja, kun rivitaloissa asennuspaikat pitää yleensä löytää vain pitkittäissivuilta.
103m2 omakotitalo
Poistoilmaventtiilit ovat tässäkin luonnollisesti likaisissa tiloissa, jotka on järkevästi asennettu yhteen ryppääseen talon yhdelle kulmalle. Poistoventtiilit sijaitsevat siis keittiössä, vessassa, apukeittiössä, kylpyhuoneessa ja saunassa.
Suora ohjearvojen mukainen määrä korvausilmaventtiileille olisi 5kpl, ja ne olisi järkevä sijoittaa makuuhuoneisiin sekä tehdä olohuoneeseen kaksi korvausilmaventtiiliä.
Vaihtoehtoisesti tiloissa voitaisiin käyttää myös lämmittäviä korvausilmaventtiilejä, joilla voitaisiin varmistaa neljällä korvausilmaventtiilillä riittävä korvausilmansaanti. Tällöin ne sijoittuisivat makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen.
180m2 omakotitalo
Otetaan seuraavaksi käsittelyyn hieman haastavampi tapaus eli kaksikerroksinen 180m2 omakotitalo, jossa on 9 huonetta, kellari ja lukuisia muita tiloja.
Poistoilmaventtiilit löytyvät tässäkin talossa likaisista tiloista eli keittiöstä, apukeittiöstä, kylpyhuoneista 2kpl, saunasta ja vaatehuoneesta.
Haastavin paikka talosta löytyy kellarista, jossa ei ole tulo- tai poistoilmaventtiilejä, mutta sieltä olisi kuitenkin järkevä saada ilma liikkumaan, sillä kellarit ovat jo luontaisesti kosteita paikkoja, jolloin kosteuden hallinnan kannalta olisi järkevää saada myös kellarin ilmanvaihtoa parannettua.
Suora ohjearvojen mukainen laskenta antaisi meille korvausilmaventtiilien tarpeeksi 9kpl.
Käytännössä korvausilmaventtiilit olisi järkevä sijoittaa kaikkiin asuinhuoneisiin eli seitsemään huoneeseen, olohuoneeseen sekä ruokailutilaan. Näiden lisäksi kellarikerrokseen olisi järkevä asentaa ulkoseinälle yksi korvausilmaventtiili, jolloin myös kellariin tulisi ilmaa, joka voisi poistua porrasaukon kautta ensimmäiseen kerrokseen.
Painovoimanen ilmanvaihto venttiilien sijoitus - Yhteenveto
Artikkeli avasi sinulle tarkemmin painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilien sijoituspaikkoja ja antoi toivottavasti sinulle ajatuksia siitä, miten sijoituspaikkoja kannattaisi miettiä kodissasi.
Yhteenvetona vielä tärkeimmät pointit
- Korvausilmaventtiilit puuttuvat yleensä ennen 2000-lukua rakennetuista taloista
- Korvausilmaventtiilien puute on isoin ongelma sisäilman kannalta
- Korvausilmaventtiilejä tulisi olla 1kpl/20m2 ja/tai jokaisessa asuinhuoneessa
- Korvausilmaventtiilejä on ulkoseinään, tuuletusluukkuun ja ikkunan yläpuolelle
- Ilma kulkee aina helpointa reittiä
- Poistoilmaventtiilejä on haastava siirtää painovoimaisessa ilmanvaihdossa
Mikäli sinua kiinnostaa aihe enemmän niin kannattaa tutustua myös korvausilmaventtiilien asennukseen, josta löytyy myös Suomen suosituimmat korvausilmaventtiilityypit sekä näiden ominaisuudet.
Artikkeleista löytyy myös tekstit esimerkiksi parhaasta korvausilmaventtiilistä, painovoimaisen ilmanvaihdon tehostamisesta sekä ratkaisuista tunkkaiseen sisäilmaan.
Korvausilmaventtiilit sinun kotiisi?
Jos haluat ottaa askeleen kohti puhtaampaa ja raikkaampaa sisäilmaa niin täältä löydät lisätietoa korvausilmaventtiilien asennuksesta.
Nopeiten eteenpäin pääset taas menemällä hintalaskuriimme missä voit laskea tarkan hinnan korvausilmaventtiilien asennuksesta juuri sinun kotiisi.
Hintalaskurista löytyy kaikki Suomen suosituimmat korvausilmaventtiilit, joista löytyy niin lämpötilan mukaan automaattisesti säätyviä, lämmittäviä kuin rakoventtiilejäkin, joista löytyy varmasti korvausilmaventtiilimalli myös juuri sinun tarpeisiisi.
Kaipaatko ammattilaisen apua?
Jos kaipaat henkilökohtaisempaa neuvontaa korvausilmaventtiiliasioissa niin voit myös varata etäpalaveriajan tai suunnittelukäynnin kotiisi, jolloin voimme yhdessä löytää ratkaisut millä juuri sinun kotiisi saadaan puhdas ja hyvä sisäilma.
Etäpalaveri
Koska olemme remonttiverkkokauppa niin suosimme tietysti etävaihtoehtoja.
Eli jos sinulla on kysymyksiä korvausilmaventtiilien asennukseen tai tarvitset apua esimerkiksi hintalaskurin käytössä varaa etäpalaveri.
Eli jos sinulla on kysymyksiä korvausilmaventtiilien asennukseen tai tarvitset apua esimerkiksi hintalaskurin käytössä varaa etäpalaveri.
Suunnittelukäynti
Jos haluat mielummin käydä asiat paikan päällä läpi niin tämäkin onnistuu.
Suunnittelukäynnillä voidaan käydä läpi mikä korvausilmaratkaisu sopisi juuri sinun tarpeisiin parhaiten.
Suunnittelukäynnillä voidaan käydä läpi mikä korvausilmaratkaisu sopisi juuri sinun tarpeisiin parhaiten.
Lisää artikkeleita korvausilmaventtiileistä
Tunkkainen sisäilma? Kuinka tunnistaa ja ratkaista ongelmat
Sisäilman laatu on merkittävä tekijä kotisi mukavuudessa ja yksi tärkeimpiä tekijöitä terveydelle, koska varsinkin Suomessa vietämme paljon aikaa sisätiloissa. Huono
Painovoimainen ilmanvaihto – Venttiilien sijoitus
Mietityttääkö sinua korvausilmaventtiilien sijoitus painovoimaisessa tai koneellisessa poistoilmanvaihdossa? Tässä artikkelissa käsittelemme venttiilien oikeaoppista sijoittamista painovoimaisessa ilmanvaihdossa tai koneellisessa poistoilmanvaihdossa sekä
Paras korvausilmaventtiili? Korvausilmaventtiilit vertailussa
Markkinoilla on paljon eri korvausilmaventtiilejä, ja sinua varmasti kiinnostaa mikä näistä on paras! Olemme valikoineet jo lähtökohtaisesti parhaat korvausilmaventtiilit omaan
