fbpx
Verkkoremontti

Asiantuntijana Sinustako Flippaaja? kirjassa

Sain viime joulukuussa (2023) odottamattoman puhelun Marko Kaartolta, joka on yksi tunnetuimmista asunto- ja kiinteistösijoittajista Suomessa. Tiesin tietysti miehen jo etukäteen, olinhan lukenut hänen kaksi kirjaansa ja kuunnellut hänen ajatuksiaan useammassa podcastissa.

Yllätyksekseni hän oli löytänyt Verkkoremontin ja kiinnostunut tuoreesta näkökulmastamme toimialalla. Eli hintojen arvuuttelun sijasta hinnat ovatkin jo etukäteen tiedossa (ihan niin kuin valtaosalla muista toimialoista).

Hän sanoi, että tämä tuore näkökulma oli juuri sellaista, mitä he olivat toisen asuntosijoituskentän legendan Harri Hurun (Ostan Asuntoja Podcastin host) kanssa etsineet uutta kirjaansa varten.

Muutoinkin ajatuksemme tuntuivat kohtaavan hyvin, kun kummallakin on halu palvella ihmisiä jakamalla tietoa ja kokemuksia siitä, mikä toimii ja mikä ei niin remontoinnissa kuin asuntosijoittamisessakin.

Puhelun päätteeksi olinkin lupautunut asiantuntijakommentaattoriksi heidän toukokuussa 2024 julkaistuun Sinustako Flippaaja? kirjaan.

#image_title

Täpinöissä odottelemaan omaa vuoroa

Oma roolini oli siis toimia asiantuntijakommentaattorina, kommentoiden niin asiasisältöjä kuin kirjassa olevia flippaushankkeiden casekuvauksia. Tätä varten tietysti itse kirja piti saada ensin kirjoitettua siihen pisteeseen, että olisi jotain kommentoitavaa. Odottavan aika oli pitkä, mutta helmikuun lopulla sain viimein kirjan käsiini ja pääsin uppoutumaan tekstiin.

Miten arvot kohtaavat?

Kirjaa kohtaan ehkä isoin epäilykseni liittyi siihen, että miten flippaajien ja oma remontoijan arvomaailma kohtaavat.

Oma käsitykseni flippauksesta on ollut se, että sitä tehdään vain euron kuvat silmissä vilkkuen, halvalla hyvännäköistä, piilottaen kaikki ongelmat. Kun taas remontoijana haluaa, että ratkaisut ovat hyvän rakennustavan mukaisia ja kestävät kriittistä tarkastelua sen sijaan, että koitetaan oikoa kaikessa.

Ilokseni kuitenkin huomasin, että niin kirjailijat kuin flippaushankkeita kirjassa avanneet flippaajat suhtautuivat remontointiin vakavasti ja olivat selvästi miettineet, miten yhdistetään hyvän rakennustavan mukainen remontointi, liiketaloudelliset tavoitteet ja kauniiden kotien toteuttaminen.

Tämän takia omia kommentteja ja parannusehdotuksia oli mukava lähteä antamaan.

Remontoinnin asiantuntijan höysteet

Kirjassa kommentoin erityisesti remonttikustannuksia, urakoitsijan valintaa, tarjouspyyntöjen tekemistä ja urakkasopimuksia. Varsinainen remonttien tekninen toteutus tuntui flippaajilla olevan hyvinkin hallussa ja tässä omat kommenttini rajoittui lähinnä siihen, että remontoinnissa tulee huomioida itse teknisen toteutuksen lisäksi siihen liittyviä muita asioita, kuten remontin vaikutuksia taloyhtiöön, sisäilmaan, liittyykö aiheeseen rakennusmääräyksiä tai asetuksia jne.
#image_title

Urakoitsijavalinnoissa auttaminen – Sahaako omaan jalkaan vai hyötyä kaikille?

Omalta ja Verkkoremontin kantilta mielenkiintoisin osio kirjassa ja sen kommentoinnissa liittyi sopivan urakoitsijan valintaan, remonttikustannusten arviointiin ja urakkatarjouspyyntöihin ja sopimuksiin.

Remonttien kustannukset

Syy siihen, miksi meitä pyydettiin mukaan kirjan kirjoittamiseen, oli, että olemme ottaneet kantavaksi ajatukseksi sen, että verkkokaupastamme näkee remontin hinnan suoraan.

Kirjassa käytiin läpi sitä, miten hintatietoa voi saada yleisesti eli Googlailemalla, kyselemällä kavereilta, soittelemalla urakoitsijoille jne. Näin saa jonkin näköisen arvion siitä, missä haarukassa ehkä liikutaan. Itsellänikään ei nyt mitään sen suurempia poppakonsteja tähän ole, jos ei tarjoa omaa ratkaisuaan eli, että menkää katsomaan Verkkoremontin verkkokaupasta suoraan hinnat remonteillenne.

Tosin tasapuolisuuden nimissä ajatuksen pitäisi ehkä olla, että laittakaa urakoitsijat ne perhanan hintatiedot sinne nettiin niin asiakkaiden ei tarvitse arvuutella 😀

Urakoitsijan valinta

Toinen iso teema, jota kommentoin, oli urakoitsijan valinta. Eli kuinka valita sopiva urakoitsija omaan projektiin, minkälainen tarjouspyyntö pitäisi tehdä ja minkälainen urakkasopimus tulisi laatia.

Tässä mietin, että haluaisin tarjota objektiivisen näkemykseni siitä, mitä kannattaisi ottaa huomioon urakoitsijaa valitessa. Samalla mietin kuitenkin, että sahaanko omaa oksaani, jos lopputuloksena olisi, että aina kannattaa etsiä se halvin ja koittaa kiristää halvin urakoitsija mahdollisimman tiukalla urakkasopimuksella tekemään jokseenkin säädyllistä laatua.

Lopulta kuitenkin, kirjoiteltuani näitä kommentteja ja kehitysehdotuksiani kirjaan, mieleeni jäi, että erilaisille urakoitsijoille on omat paikkansa eikä julkisessa keskustelussa usein paljon palstatilaa saava ”Valitaan halvin urakoitsija” ei ehkä ole kuitenkaan se koko totuus.

Jos tämä olisi se liiketaloudellisesti ja asiakkaat puolelleen voittava resepti niin toimialalla luulisi olevan joku iso ja halpa remonttiliike dominoimassa markkinoita.

Kuitenkin kun katsoo remonttiyritysten kenttää niin alallahan ei ole yhtäkään isompaa yritystä, joka olisi keskittynyt vaikka sisäremontointiin. Mikä ehkä jopa kertoo siitä, että toimialalla ei oikein ole yritystä, joka olisi asiakkaille todella houkutteleva vaihtoehto.

Meidän oma tavoitteemmehan on kasvaa toimialalla merkittäväksi tekijäksi ja ravistellakin toimialaa, sillä tuntuu että remonttiala on jäänyt aika pahasti kehityksessä jälkeen, jos verrataan muihin toimialoihin. Vai tiedätkö itse toista toimialaa, jossa pyörii miljardeja rahaa, mutta ihmiset ei yleensä osaa nimetä yhtäkään alan toimijaa?

Toisin on vaikka autohuolloissa, isännöinnissä, kiinteistöhuollossa, joissa on ihmisten tunnistamia brändejä ja jotka ovat kehittyneet kohti organisoidumpaa ja parempaa liiketoimintaa.

Lähdetään nyt kuitenkin puntaroimaan itselleni ja monille varmaan mielenkiintoisinta aihetta eli minkä urakoitsijan valitsisin? Tätähän voi puntaroida monelta eri kantilta, mutta ensimmäinen mikä tulee usein mieleen, on hinta.

Urakan hinta – Yksinyrittäjä vs. Isompi remonttiyritys

Kirjan kirjoittajat ja flippaajat olivat tehneet saman havainnon, jonka moni muukin ja mikä on ihan järjelläkin pääteltävissä eli halvin toteuttaja remontille on yksin tekevä yksityisyrittäjä.

Tosin samaan aikaan ongelmana on se, että yksin tekevistä yksinyrittäjistä ne, jotka ovat hyviä ovat usein varattu kuukausiksi eteenpäin tai sitten he tekevät aliurakointina jollekin isommalle remonttiyritykselle, jolta he saavat tasaisena virtana töitä.

Isompi remonttiyritys taas kykenee usein vastaamaan paremmin sinun aikataulutoiveisiisi. Esimerkiksi meiltä valtaosa kysyy remontteja, jotka pitäisi aloittaa seuraavan 2 – 8 viikon kuluessa ja osalla ne olisi pitänyt aloittaa jo mieluiten eilen. Kääntöpuolena tässä tietysti on, että isommalla yrityksellä on isompi kustannusrakenne, kun pelkän vasaran heilutuksen lisäksi kustannuksia syntyy myös sinua palvelevasta organisaatiosta.

Vertauskuvana vaikka autohuoltoon on, että peltihallien kätköistä löytyy mielettömiä autohuoltohelmiä, mutta useimmat silti vievät autonsa huollettavaksi merkkiliikkeeseen, Atoylle, Mekonomenille tai jollekin muulle isolle huoltoliikeketjulle.

Minkälainen urakka sellainen tekijä?

Puhtaan hinta-ajattelun rinnalle kommentoin kirjaan myös ajatusta, että usein on järkevää miettiä urakan laajuutta ja teknistä haastavuutta, kun miettii sopivaa urakoitsijaa.

Esimerkiksi 80m2 asunnon täysi remontointi lattiasta kattoon on aika iso rasti yksin tekevälle remonttiyrittäjälle. Varsinkin, jos hänellä on jotain muita asiakkaita, joita pitäisi palvella samaan aikaan, jotta saa ylläpidettyä asiakassuhteita.

Ammattimaiset rakennuttajathan usein arvioivat tarkkaankin, että keneltä he lähtevät kysymään tarjousta, jotta urakalle saadaan toteuttaja, jolla on niin tekniset kuin taloudellisetkin kyvyt toteuttaa urakka.

Taloudellisesti varsinkin isompien miljoonaurakoiden osalta arvioidaan esimerkiksi, että kyseinen urakka ei muodostaisi liian suurta osuutta koko rakennusliikkeen liikevaihdosta.

Teknistä osaamista taas voi arvioida esimerkiksi sillä, onko yrityksellä rakennusvalvonnan hyväksymää vastaavaa työnjohtajaa. Tämä takaa sen, että yrityksellä on teknistä osaamista niin rakenteellisista kuin taloteknisistäkin töistä.

Erityisesti jos on teettämässä rakennusluvan vaativia töitä niin kannattaa varmistua, että urakoitsijalta löytyy vastaava työnjohtaja. Joka tapauksessa osaamisesta on usein enemmän hyötyä kuin haittaa.

Töiden pilkkominen vs. kokonaisurakka

Kustannuksiin liittyen toinen teema kirjassa liittyi siihen, että tulisiko töitä pilkkoa vai ostaa kokonaisurakkana.

Tässäkin toimii sama ajatus kuin remonttiliikkeen koossa eli mitä pienempiä toimijoita niin sitä halvemmalla päästään (ainakin teoriassa).

Halvimmillaan remontti pitäisi saada teetettyä sillä, että hankkii siis erikseen yksityisyrittäjät tekemään rakennustöitä, sähkötöitä ja putkitöitä sekä mahdollisia muita tarvittavia töitä. Tarvikkeiden osalta taas usein halvimmaksi tulee hakea tarvikkeet itse rautakaupasta ja isompien tavaraerien osalta kysellä itse tarjouksia. Välimallina ehkä toiseksi halvin vaihtoehto on ostaa toteutuneiden kustannusten mukaan urakoitsijan kautta. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että itsellä on kiinnostusta toimia projektissa puolipäiväisenä projektipäällikkönä ja tavarakuskina.

Järkevimmäksi ratkaisuksi ajankäytön ja kustannusten suhteen kirjan kirjoittajat ja flippaajat olivat kuitenkin todenneet, kokonaisurakan, joka sisältää tarvittavat sähkö- ja putkityöt sekä rakennusmateriaalit.

Oma tarmo taas kannattaa usein keskittää isompiin materiaalihankintoihin kuten keittiötoimittajien kilpailutukseen, jossa saa sekä mietittyä tselle miellyttäviä toiminnallisia ja visuaalisia ratkaisuja sekä mahdollisesti tehtyä järkeviä kustannussäästöjä.

Dokumentointi – Uusi kestopuheenaihe?

Dokumentointi on nostanut päätään 2000-luvulla melkoisesti, kun vielä 2000-luvun alussa dokumentointia ei tarvinnut tehdä lainkaan. Yksi hyvä kommentti on jäänyt mieleen eräältä valvojalta, kun taloyhtiön hallitus kyseli, että tekeekö valvoja urakasta dokumentointia.

 

”Näette sitten laskusta, että valvonta on tehty”

Nykyään tämä nyt harvemmin riittää enää dokumentoinnin tasoksi. Vaan esimerkiksi taloyhtiöt edellyttävät peittyvien työvaiheiden dokumentointia ja erilaisia selvityksiä työtavoista, äänitasoista jne.

Dokumentointi asettaa kuitenkin uuden lisähaasteen remontoijille ja aika usein kuulee kommenttia isännöitsijöiltä ja valvojilta, että on vaikea löytää remontoijia, jotka dokumentoivat tekemänsä työt ja varsinkaan oikealla tavalla.

Oma ajatukseni tähän on, että dokumentointikin vaatii perehtyneisyyttä ja esimerkiksi taloyhtiön valvojat ovat usein rakennusmestareita tai insinöörejä, jotka suorittavat dokumentointia.

Tämän takia, jos remontoijana haluaa tehdä dokumentaatiota riittävällä tasolla niin tälle pitää vähän uhrata aikaa, jotta miettii mitä tulee dokumentoida, miten se saadaan toteutettua varsinaisten remonttitöiden ohessa ja miten lopputuloksena saadaan aikaan riittävän tasokas dokumentaatio.

Oma ratkaisumme on ollut, että työnjohdon ja remonttimiesten yhteispelillä tarkastetaan ja valokuvataan oikeat asiat oikeaan aikaan.

Kirjaan annoin dokumentaatioon oman kommenttini:

Eri työvaiheita valmistuu remonteissa parhaimmillaan jopa useampi päivässä, jolloin ei usein ole realistista, että ehtisit flippaajana itse valvomaan kaikkea.

Tämän takia yksi hyvä tapa on edellyttää urakoisijaa valokuvaamaan peittyvät työvaiheet esimerkiksi lause ”Urakoitsija valokuvaa peittyvät työvaiheet, mikäli työvaiheita on peitetty ilman valokuvallista dokumentaatiota, on tilaajalla oikeus aukaista rakenteet urakoitsijan kustannuksella.”

Tämä motivoi usein urakoitsijat mukaan valvontatalkoisiin.

Ajatuksena on siis, että peittyvät työvaiheet voi aukaista urakoitsijan kustannuksella, jos näitä ei ole dokumentoitu. En nyt ihan itse ole tätä lausetta keksinyt vaan olen lainannut sen omaan työkalupakkiini jostain urakka-asiakirjoista, joita joku isompi konsulttitoimisto on joskus toimittanut tarjouspyynnön liitteenä.

Sinänsä kyllä vaatimus on kohtuu raju, mutta lähinnä sitä kai kirjaimellisesti toteutettaisiin, jos jotain selkeästi olennaista on jäänyt dokumentoimatta, ja jos vielä epäiltäisiin, että se on ehkä tehty väärin. Urakoitsijalla säilyy kuitenkin vastuu tehdystä työstä huolimatta dokumentaatiosta tai valvonnasta.

Eli kyseessä on lähinnä lisävarmistelua, kun dokumentoidaan tehdyt työt sekä hyötyä tulevaisuuteen, kun voidaan paremmin arvioida, miten työt on tehty, minkälaisia rakenteet ovat pintojen alla jne.

Tarjouspyyntö

Rakennus- ja remonttialalla uskotaan jotenkin vahvasti tarjouspyyntöjen voimaan. Sinustako Flippaajaksi kirjassakin käytiin paljon läpi hyvän tarjouspyynnön toteutusta ja tarjouspyyntöjen osalta olen itsekin sitä mieltä, että on tarpeellista yksilöidä tarjouspyyntöön mahdollisimman tarkasti kaikki tehtävät työt ja tekemiseen vaikuttava.

Samalla kuitenkin koko tarjouspyyntö tuntuu ehkä rakennusalan pähkähulluimmalta ajatukselta.

Käytännössähän ajatuksena on, että tilaaja, joka on usein maallikko, määrittelee miten joku työ tulisi toteuttaa tai palkkaa rakennuttajakonsultin määrittelemään, että miten työ tulisi tehdä.

Itselle ei oikein tule mieleen toista toimialaa, jossa odotettaisiin, että tilaaja tietää, miten joku työ pitäisi tehdä. Yleensähän ajatuksena on, että palveluntuottajaan otetaan yhteyttä sen takia, että sieltä tulisi ratkaisu ongelmaan.

Esimerkiksi kun autossa on joku ongelma niin valtaosa ajaa auton huoltoon, tiputtaa avaimen tiskille ja sanoo, että se kolisee jostain paikasta x, laittakaa kuntoon.

Verkkoremontilla on ilahduttavasti kyllä ylivoimainen enemmistö asiakkaista pyytänyt meidät suunnittelukäynnille tai (tilannut työt suoraan verkosta, jos he tietävät jo valmiiksi mitä he haluavat teettää.)

Suunnittelukäyntien osalta yleensä ihmiset kertovat lähinnä tavoitetilasta eli ”Kaksion seinät pitäisi maalata ja ehkä tasoittaa, lattiaan uusi vinyyli ja sitten haluaisin purkaa hieman väliseinää”.

Tämä tuntuu itsestä tasolta, jolla haluaisin itse asioida remonttifirman tai jonkun muun kanssa. Eli kuvailen ongelman ja saan ratkaisun.

En jotenkin koe, että minun tarvitsisi tilaajana tietää mitä töitä ja työvaiheita pitää huomioida, minkälaisia materiaaleja käyttää jne.

Eli tässä tarjouspyyntöjen teossa olen jotenkin aika vahvasti eri mieltä vallitsevan ajatuksen kanssa siitä, että tulisi tehdä mahdollisimman tarkkoja tarjouspyyntöjä, jotta voi ylipäätään tilata remontti- tai rakennuspalveluja.

Tämä vaatii kuitenkin sen, että toteuttaja tietää mitä tekee ja osaa tuoda ratkaisunsa kirjalliseen muotoon ja kuvailla ratkaisun siinä määrin hyvin, että tilaaja uskaltaa tilata.

Urakkasopimus – Mahdollisuus loputtomaan pilkun viilaukseen?

Urakoitsijan valinnan viimeisenä vaiheena on tietysti itse urakkasopimus. Sinustako Flippaaja? Kirjassa on hyvin käyty läpi minkälainen urakkasopimuksen pitäisi olla ja itsekin kommentoin aihetta seuraavasti:

Isoimmat väännöt urakoissa liittyy usein juuri urakan sisältöön sekä lisätöihin.

Tämän takia on olennaista kirjata hyvin tarkkaan tehtävät työt, käytettävät materiaalit sekä liittää mahdolliset suunnitelmat urakkasopimukselle.

Myös projektin yleisaikataulu on hyvä liittää sopimukseen, jolloin jos on esimerkiksi tiedossa, että keittiö saapuu 4 viikon päästä remontin aloittamisesta niin se on urakoitsijallakin tiedossa eikä hän voi alkaa valittaa siitä, että hänen urakkansa katkeaa kun keittiötä ei olekaan vaikka urakkaviikolla 2 työmaalla.

Lisätöiden osalta taas on hyvä kirjata, että ”Mahdolliset lisätyöt on hyväksytettävä kirjallisesti tilaajalla ennen lisätöihin ryhtymistä. Mikäli lisätöitä on tehty ilman tilaajan hyväksyntää tilaaja ei ole näistä maksuvelvollinen” Näin voi välttää tilanteita, joissa urakoitsija pyytää jälkikäteen rahaa jostain lisätöistä, joka on aina ikävä yllätys.

Isoin ongelma urakkasopimusten osalta on, että urakan laajuus pitäisi saada määriteltyä niin, että kummatkin osapuolet ymmärtävät asian samalla tavalla eikä kummallekaan osapuolelle tule odottamattomia yllätyksiä.

Urakan rajaus

Samaan aikaan kuitenkin urakoissa aina työ rajautuu johonkin laajuuteen. Eli esimerkiksi, jos urakkasopimuksella on, että urakka sisältää

  • Parketin purku
  • Vinyylilattian asennus (kelluvana)
  • Jalkalistojen asennus

Niin tällöinhän lattian tasoitus ei kuulu työhön, joka on ihan järkevää. Kuitenkin kun lattia on purettu niin voi ilmetä tarve, että lattiaa tulisikin tasoittaa osittain tai kokonaan.

Tässä taas tulee ongelmaksi, että mikä on tämän lisätyön hinta tai olisiko se pitänyt huomioida jo urakan sisällössä? Toisaalta taas, jos mahdolliset tasoitukset huomioitaisiin jo urakkahinnassa alun perin. Nostaisi tämä selvästi hintaa ja sitten taas maksat turhasta, jos tasoituksia ei tarvitsekaan tehdä.

Oma ajatukseni on, että urakka tulisi rajata niin, että se sisältää työt, jotka valmiin lopputuloksen saamiseksi tarvitaan, mutta toisaalta ei sisällä ylimääräisiä ”varmuuden vuoksi” olevia töitä tai kustannuksia.

Ylimääräiset työt lisätöinä

Tällöin yllättäviä lisätyötarpeita voidaan käsitellä työn aikana niiden ilmetessä. Näissä ongelmaksi tulee tietysti se, että onko lisätyö kohtuuhintainen?

Me olemme koittaneet ratkoa tätä sillä, että urakkasopimuksissa on selvennykseksi lause, että noudatetaan verkkokauppamme hinnoittelua silloin, kun hinta on saatavilla verkkokaupasta. Tällöin tiedät tilaajana jo etukäteen, että mitä mahdollinen lisäys työn sisältöön maksaa.

Tyypillisestihän lisätöiden osalta annetaan vain lisätyötarjous, jossa on mahdollisesti erittelyä kustannuksista, mutta näiden arviointi maallikon silmin voi olla haastavaa.

Täydellinen urakkasopimus?

Vaikka Sinustako Flippaajaksi? kirjassa kerrotaan kohtuu hyvin minkälainen urakkasopimuksen tulisi olla niin, jos uteliaisuutta riittää, voisivat seuraavat opukset olla tutustumisen arvoisia:

  • Rakennussopimukset
  • Sopimusten ja häiriötilanteiden hallinta rakennusprojekteissa
  • Urakoitsijan sopimusasiat
  • Kysymyksiä YSE:stä kirjasarja
  • Pienurakoitsijan opas – Kuluttajasopimukset ja käytäntö 

Ongelmaksi tulee kuitenkin, että oikein mikään ohje ei kuitenkaan vastaa tähän olennaisimpaan kysymykseen eli miten määritellä urakan sisältö täsmällisesti ja niin, että molemmat osapuolet ymmärtävät sen samansisältöisenä?

Oma ajatukseni on muodostunut sellaiseksi, että molemmilla osapuolilla pitää olla vakaa tahtotila sopimusta tehdessä siitä, että urakkasopimus sisältää sovitut työt.

Ajatuksena vaikka se, että tilaaja koittaisi tehdä täydellistä urakkasopimusta ja urakoitsija keksiä siitä aukkoja tuntuu älyttömältä, mutta samaan aikaan kirjallisuudessa tämä tuntuu olevan lähtökohtana. Oma kokemukseni taas on, että jos molemmat osapuolet ovat sitä mieltä, että tällä sopimuksella saadaan haluttu lopputulos, niin harvoin tuntuu tulevan mitään ihmeempiä ongelmia.

Itse olen omia urakkasopimuksia tehdessä myös kääntänyt ajatusta siihen, että olen kysynyt, mitä tämä sopimus ei sisällä ja mihin mahdollisiin asioihin minun pitäisi varautua, jotka voivat tulla yllätyksenä? Tämä on usein avannut vielä paremmin sitä, mitä sopimus toisen osapuolen näkemyksen mukaan sisältää ja mitä se ei sisällä. Verrattuna siihen, että mietitään vain sitä, että mitä sopimus sisältää.

Ilahduttavasti myös jotkut asiakkaat ovat kyselleet tätä minulta, ja näistä on syntynyt ihan hyviä keskusteluja ja ollaan päästy hyvin yhteisymmärrykseen siitä, mitä työt sisältävät ja onko asioita, joihin tulisi varautua.

Minkä urakoitsijan valitsisin?

Ettei nyt menisi ihan vain pohdinnaksi siitä, että kaikessa on puolensa, niin heitetään vielä muutama ajatus siitä, että mikä urakoitsija kannattaa valita.

Onnistumisen kannalta tuntuu, että lopulta onnistumisen tuntuu ratkaisevan kaksi asiaa eli kokemus ja miellyttävä fiilis.

Tärkein asia on se, että urakoitsijalla olisi kokemusta työstä, jota ollaan tilaamassa. Sinänsä, jos ollaan tilaamassa lattioita tekevältä yritykseltä lattiaa tai maalaustöitä tekevältä yritykseltä maalauksia niin tämä tulee yleensä aika automaationa.

Kokemus tuntuu korostuvan enemmän isommissa urakoissa, joissa on enemmän liikkuvia osia kuten koko huoneiston remontoinnissa, taloyhtiöiden isommissa korjaushankkeissa, toimitilaremonteissa ja muissa vastaavissa. Näissäkin olennaisinta on se, että henkilöllä joka projektia vetää on kokemusta, kun sekään ei oikein auta, että yrityksellä on pino referenssejä, mutta paikalle tulee keltanokka vetämään ensimmäistä kertaa vastaavaa projektia.

Toinen ratkaiseva tekijä urakoitsijaa valitessa on yleinen fiilis urakoitsijasta. Tämä on jotenkin omasta mielestä olennaisin, sillä yleensä urakan aikana on kuitenkin kohtuullisen tiivistä yhteistyötä, jolloin haluaa yleensä olla tekemisissä ihmisten kanssa, joiden kanssa on mukava tehdä yhteistyötä ja jotka tuovat pöytään ratkaisuja ongelmien sijasta.

Samoin tietysti, kun remonteissa nyt usein tulee jotain ongelmia, niin miellyttävien ihmisten kanssa niitä on yleensä mukavampi ratkoa, kuin ihmisten kanssa, joiden kanssa jo ilman ongelmiakin tuntuu olevan vähän haastavaa.

Mukana kirjan kirjoitusprosessissa

Oma rooli kirjassa oli tosiaan olla taustalla. Annoin vain näitä asiantuntijakommentteja, jotka kuitenkin aika hyvällä prosentilla tuntuivat päätyvän kirjaan muodossa tai toisessa.

Olen itsekin miettinyt remonttiaiheisen kirjan kirjoitusta niin tässä prosessissa pääsi näkemään vähän verhojen taakse, että miten iso projekti on tuottaa kirja. Tämä saa ainakin nykytilanteessa, taaperon isänä ja suhteellisen työllistettynä remonttiyrittäjänä, toteamaan, että ainakaan nykyhetki ei ehkä ole se hetki, jolloin tartun kirjan kirjoitus puuhiin.

Oli kuitenkin hienoa päästä näin pienesti mukaan kirjan kirjoitusprosessiin. Kiitos paljon Markolle ja Harrille, kun luotitte minulle esilukijan ja kommentoijan roolin! Ehkä sitä joku päivä voisi myös itse jonkun flippiprojektin toteuttaa, siitä lisää sitten tulevaisuudessa 😊

Lisätietoja kirjasta löydät: www.asuntosijoituskirja.fi

Sinun remonttiin tai flippausprojektiin apua?

Jos sinulla on remonttiprojekti toimialueemme johon kaipaat asiantuntevaa apua toteutukseen niin autan sinua mielelläni.

Saat yhteyden minuun alla olevilla painikkeilla jättämällä suunnittelukäyntipyynnön, tarjouspyynnön tai varaamalla etäpalaveri ajan, jonka jälkeen otan sinuun yhteyttä ja voimme käydä läpi projektisi toteutusta sekä saat tarjouksen työllesi.

Tietysti voit tilata työn myös suoraan verkkokaupasta, kun sehän meillä on yksi kantava ajatus koko yrityksellä.

Jos asioit mieluiten puhelimitse niin minuun saa yhteyttä numerosta 050 512 3240

Kirjaprojektista kiitollisena

Theo Raukomaa, Toimitusjohtaja
Verkkoremontti Oy
Shopping Cart